tiistai 2. joulukuuta 2014

Korruptiotutkimusta ja tartuntatauteja



Moni maksaa Filippiineillä lahjuksia tai ”voitelurahaa” jouduttaakseen asioiden etenemistä tai saadakseen lain mukaan itselleen kuuluvaa palvelua.

Aamumme alkoi jeepney-kyydillä kohti julkisen alan ammattiliittojen yhteystoimistoa. Se koordinoi julkisen alan kansainväliseen liittoon PSI:hin kuuluvien ammattiliittojen yhteistyötä Filippiineillä. Meille esiteltiin joukko liittojen johtohenkilöitä.

Kuulimme tilastotiedettä korruptiotutkimuksesta. Ikävä oli kuulla, kuinka paljon ihmiset maksavat ja ”joutuvat maksamaan” saadakseen mm. sosiaali- ja terveysalan julkisia palveluita sekä jouduttaakseen kaikenlaisten lupien hakemista. Saimme myös väliaikatietoja kampanjasta, joka vaatii Filippiinejä saattamaan voimaan täydet neuvottelu- ja sopimusoikeudet julkisen alan työntekijöitä edustaville liitoille.

Lounaaksi saimme chinese food. ;)

Kurkistus sairaalan hoitajien ja potilaiden arkeen

Matkamme jatkui kohti kaupungin tartuntatautien sairaalaa (San Lazaro Hospital). Meille sairaalaa esittelivät paikalliset ay-aktiivit. Kiersimme ainakin kolme tartuntatautienosastoa siinä kuumudessa suumaskit naamallamme.

Karut olivat sairaalan potilashuoneet vailla ilmastointia. Tippa tuli linssiin nähdessäni potilassängyt (miltähän vuosisadalta?) ja ne täydet huoneet ilman yksityisyyttä. Siellä pikkuiset vauvat olivat äitiensä hoidossa tippaletkuissa nesteytyksessä ripulitaudissa. Sairaalan tauteja olivat mm. keuhko- ja denguekuume, tuberkuloosi, hiv, tuhkarokko.
Hammaslääkärien uudenaikaiset mutta potilaille maksulliset työtilat.

Hoitajien työpäivät olivat normaalisti kahdeksan tuntia. Joskus he joutuivat tekemään ylityötä saamatta siitä ylityökorvausta. Työssä oli lähi- ja sairaanhoitajia. Osastojen koot vaihtelivat, mutta yhdellä hoitajalla saattoi olla vastuu 30-70 potilaasta.

Hoitajilla ei lakko-oikeutta! Tärkeintä olisi saada ILOn julistus 151 ratifioitua, jotta hoitajien asema parantuisi ja saisivat lisää liksaa. Eihän tuolla 100- 200 euron kuukausipalkalla elä. Sairaanhoitaja joutuu valmistuttuaan työskentelemään ilmaiseksi puoli vuotta ennen kuin voi saada työtodistuksen työnantajalta, mikä vasta mahdollistaa palkallisen työn saamisen.

Sterilointipöntöt eli autoklaavit.
Sitten pääsimme sinne minulle tärkeään valtakuntaan sinne kellariin CSR:ään ( Central Supply Room ) eli välinehuoltoon. Paikkoja esitteli kollegani sister välinehuoltaja :D

Iloitsin nähdessäni pienet autoklaavit eli paineastiat steriloimiseen. Käsin näytti tapahtuvan pesu jaCotton ballsit oli näköjään steriloitu metallipöntöissä. Ruiskut ja neulat olivat onneksi kertakäyttöisiä.
siihen desinfektio minulle tuntemattomalla aineella. Isoja instrumentaatiota ei tartuntatautien sairaalassa näkynyt, mutta esimerkiksi suturaatio- ja trakeastomiasetteja kylläkin. Hienosti oli kuitukankaalla sekä indikaattorilla setit pakattu.

Kiertomme päättyi hammaslääkärin ( ammattiliiton aktiivi)  työpaikan esittelyyn. Siellä oli hammashuolto upeine hoitotuoleineen, porineen sekä ilmastointilaitteen. Hoito oli maksutonta vain sairaalan henkilökunnalle. Myös siellä oli välinehuoltotila kera pienen kuivauskaapin ja autoklaavin.

Saipas hyvät kiksit tästä päivästä, SALAMAT eli KIITOS!

Marjo Perera

Kirjoittaja on sairaalan välinehuoltaja ja JHL:n aktiivi, joka San Lasaron sairaalan kellarissa näytti muille opintomatkalaisille, millainen on ”autoklaavi”.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti